Paluu Sometun ITK-tracin hakemuksen etusivulle
Paluu ITK-tapahtuman suunnittelusivulle



Vastuuhenkilöt: Pekka Ihanainen, Juhana Kokkonen, Ville Venäläinen


Avoin sosiaalinen media ja oppiminen

Avoimesti kaikkien nähtävissä ja kommentoitavissa olevat nettivälineet ovat tulleet jäädäkseen. Ne linkittyvät entistä enemmän myös fyysisen maailman tapahtumiin. Niistä on tullut kiinteä ja luonnollinen osa viestintäämme. Se, että itse ei käytä sosiaalista mediaa, ei välttämättä enää takaa sitä, etteikö näkyisi siellä jonkun muun toimesta. Esimerkiksi luennoitsija ei voi tietää, missä hänen esitelmäänsä analysoidaan ja millä tyylillä. Asiat ovat julkisia avoimessa verkossa halusimme sitä tai emme. Mitä on siis avoin sosiaalinen media ja miten sitä pitäisi käyttää oppimisen tukena? Tässä Sometu-trackin osiossa pohditaan avoimuuden haasteista ja mahdollisuuksia oppimisen yhteydessä.

Avoimen sosiaalisen median käyttö oppimisen apuvälineenä edellyttää niin uudenlaista ajattelua kuin toimintatapoja meiltä kaikilta. Avoimet sosiaalisen median palvelut mahdollistavat kohtaamisen ja yhdessätekemisen täysin uudenlaisella tavalla. Se antaa periaatteessa kenelle tahansa mahdollisuuden paikasta tai sosiaalisesta statuksesta riippumattomaan keskusteluun, vertaispalautteeseen ja rajoja ylittävään yhteistyöhön. Avoin toimintaympäristö edellyttää kuitenkin käyttäjiltään uusia taitoja ja uudenlaista toimintafilosofiaa.

Avoimen sosiaalisen median luovan ja tuloksekkaan hyödyntämisen edellyttämä toimintatapojen muutos täytyy ymmärtää ja hyväksyä. Tämä muutos on aina loppujen lopuksi henkilökohtainen ja laadultaan syvällinen, vaikka se saa välttämättömän kitkansa yhteisyydestä. Avoin sosiaalinen media tekee näkyväksi koko oppimisprosessin. Se näyttää muille tietämättömyytemme, keskeneräisyytemme ja inhimillisyytemme mutta myös kasvun ihmisenä. Perinteisesti nämä asiat on pyritty piilottamaan muilta, sillä yksilöt ovat tottuneet näyttämään itsestään julkisesti vain idealistisen, eheän ja "valmiin" puolen. Vertaisohjaus ja -keskustelu voi parhaimmillaan luoda valtavia kollektiivisia ahaa-elämyksiä, uusia yhteistyön avauksia ja aitoa dialogista oppimista. Avoin oppimistoiminta vaatii kuitenkin kaikilta osallistujilta – niin opiskelijoillta kuin myös opettajilta – oman keskeneräisyytensä paljastamista. Ja se vaatii myös itse oppimistoiminnan ymmärtämistä epävarmana, keskeneräisenä ja johtajattomuuteen perustuvana aktiviteettina.

Sosiaalisen median avoimuutta voidaan myös käyttää epäoikeudenmukaisesti. Mitä olemme oikeutettuja sanomaan muista ja muiden tekemisistä ja kuinka varmistamme sen, ettemme loukkaa muiden käyttäjien oikeuksia? Mitä jätämme sanomatta ja mihin jätämme reagoimatta, ja miten ne vaikuttavat avoimuuteen ja tasavertaisuuteen? Avoin sosiaalinen media luo uudenlaisen mahdollisuuksien ja haasteiden viidakon. Uusia kysymyksiä on paljon. Mistä avoimuudessa on oikeastaan kyse? Mitä on vertaisuus? Olemmeko itse avoimia? Missä menee hyväksyttävän tai riittävän avoimuuden rajat? Mitä on avoin dialogi? Milloin avoimuus muuttuu vallankäytöksi? Mitä avoin verkko ja avoimuus tuo lisää yleissivistykseen? Mitä opettajan tulisi tietää uudesta toimintaympäristöstä? Miten tämä tieto voidaan saavuttaa? Miten avoimuus muuttaa opettajan toimenkuvaa tai suhdetta oppilaisiin? Miten toimia eettisesti oikein avoimessa sosialisessa mediassa? Tässä esityksessä pureudaan näihin sosiaalisen median mukanaan tuomiin ilmiöhin esimerkkien ja yleisön kanssa käytävän keskustelun pohjalta. Esimerkit kertovat sekä virallisten (formaalien) että arkioppimisen (informaalien) oppimistilanteiden avoimuudesta, dialogisuudesta ja vertaisuudesta





Paluu Sometun ITK-tracin hakemuksen etusivulle
Paluu ITK-tapahtuman suunnittelusivulle